Liikunta on osoittautunut monitehoiseksi sairauksia hoitavaksi lääkkeeksi ja liikunnalla on myös merkittäviä sairauksia ennaltaehkäiseviä vaikutuksia.Se on ilmainen lääke. Liikunta ehkäisee sepelvaltimotautia, verenpainetautia, aivohalvausta, kakkostyypin diabetesta, ainakin rinta- ja paksusuolisyöpää, masennusta, osteoporoosia ja kaatumisia. Liikunta lisää myös elinvuosia. Vähäinen liikunta on merkittävä riskitekijä.Nykyään ihmiset enimmäkseen istuvat, harrastamme vain 10% siitä liikunnasta, mitä päivittäiset askareet vaativat 100 vuotta sitten.Moderni istuva elämäntyyli aiheuttaa 10 % ennenaikaisista kuolemista maailmassa eli yhtä paljon kuin tupakointi. Kuulut riskiryhmään, jos harrastat kohtalaista liikuntaa vähemmän kuin 150 minuuttia (2,5 tuntia) viikossa. Iästäsi riippumatta liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti 5 päivänä viikossa ja vähintään puoli tuntia joka kerta.
LIIKKUMATTOMUUS
Nykyaikainen istuva elämäntyyli tappaa. Vähäinen liikunta aiheuttaa 6% sepelvaltimotaudin ilmaantuvuudesta, 7% kakkostyypin diabeteksesta, 10% rintasyövästä ja 10% paksusuolisyövästä. Liikkumattomuus lisää ennenaikaista kuolleisuutta 9% eli liikkumattomuus selittää runsaat 5 miljoonaa kuolemaa maailmassa joka vuosi. Jos väestö saataisiin liikkumaan, maailman väestön elinajan odotetta voitaisiin pidentää keskimäärin 0,68 vuotta. Liikkumattoman elinajan odotetta voitaisiin pidentää 1,3-3,7 vuotta sen mukaan mikä heidän perustasonsa on. Liikkumattomuus on riskitekijänä yhtä vahva kuin tupakointi tai lihavuus (Suomen lääkärilehti 14.09.2012).Liikunnan puute on siis riskitekijänä yhtä suuri kuin tupakointi ja lihavuus, se saattaa aiheuttaa jopa 6% sydän- ja verisuonitaudeista.
HYVÄ KUNTO LYKKÄÄ KROONISIA SAIRAUKSIA
Lisäämällä kuntoilua keski-ikäiset voivat hankkia itselleen lisää terveistä vanhuusvuosia. Paljon liikuntaa viisikymppisenä harrastaneet sairastuvat seuraavien 26 vuoden aikana selvästi epätodennäköisemmin sydämen vajaatoimintaan, sepelvaltimotautiin, aivohalvauksiin, sokeritautiin, keuhkoahtaumatautiin, munuaisten vajaatoimintaan, Altzheimerin tautiin sekä paksusuoli- tai keuhkosyöpään. Tutkimukset ovat osoittaneet, että yhden vuoden aikana jokaisesta sadasta paljon liikkuvasta miehestä sairastui 16 ja sadasta runsaasti kuntoilevasta naisesta 11, kun vähän liikkuvista miehistä sairastui keskimäärin 28 ja naisista 20. Eniten liikkuvat kävelivät, juoksivat tai hölkkäsivät keskimäärin yli 32 tuntia viikossa, mutta myös maltillisempi harrastaminen lykkäsi sairastumisia.
LIHASKUNTO
Liikunta yhdistetään yleensä hyvään lihaskuntoon ja tämä on liikunnan näkyvin vaikutus. Lihasten fysiologinen surkastuminen alkaa ihmisellä jo noin 30 vuoden iässä. Tämän vuoksi painonnoston olympiavoittajat ovat harvoin tätä vanhempia. Lihasten huolto on näin ollen aloitettava riittävän aikaisin, mutta ei se liian myöhäistä ole 90 vuotiaallekaan. Päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen helpottuu ja aikaisemmin raskaalta tuntuneet tehtävät sujuvat helpommin kun solujen sisäisten voimalaitosten, niille ATP-polttoainetta tuottavien mitokondrioiden toiminta tehostuu. Tätä vartenhan urheilijatkin treenaavat. Lihakset tuottavat liikkuessa PGC1alpha nimistä ainetta, joka edistää niin sanotun "terveellisemmän" ruskean rasvan muodostumista. Jo yhden päivänkin vuodelepo voi heikentää lihaskuntoa peräti 5%.Tämän vuoksi liikuntaa pitäisi harrastaa päivittäin vähintään puoli tuntia pelkästään lihaskunnon ylläpitoa varten. Jos lihaskuntoa halutaan parantaa, on liikuttava tunnin verran. Liikunnan voi myös annostella 3 kertaa viikossa tapatuvaksi, mutta tällöin kokonaistuntimäärän pitää olla vastaavasti 3,5-7 tuntia. Yksinkertaisen tuolijumpan voi suorittaa ennen jokaista ateriaa: noustaan kymmenen kertaa tuolista ylös ruokapöydän äärellä.
HARRASTA SOPIVASTI LIIKUNTAA
Mikään ei syö vastustuskykyämme niin kuin stressi. Stressi nostaa elimistön stressihormoni kortisolia. Tästä seuraa puolustuskyvyn terästyminen. Mutta jatkuva stressi pitää elimistön kortisolin erityksen korkealla ja tämä aiheuttaa immuunijärjestelmän solujen väsymisen. Kroonusesta stressistä kärsivän henkilön haavatkin paranevat hitaammin.Liikunta taltuttaa stressin kaikkein tehokkaimmin. Ripeä sauvakävely alentaa stressihormonien määrää ja säännöllinen liikunta vahvistaa kehon vastustuskykyä. Liikuntaa säännöllisesti harrastavan keho ei reagoi stressiin yhtä helposti kuin vähän liikkuvan.
Pekka Reinikainen
lääkäri
Pekka Reinikainen on Marian Sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja. Säätiö suunnittelee kuntoutuspalveluja ikäihmisille ja omaishoitajille. Pekka Reinikainen toimii myös Laastari lähiklinikan konsulttilääkärinä.
